Viime päivinä olen saanut tehdä töitä upean tv-tuotannon ammattilaisen kanssa, kun olemme Aura Productionsin Vesa Wahlroosin kanssa kuvanneet minulle kampanjavideota. Tarkoitukseni oli kirjoittaa pitkän tauon jälkeen videon kuvaamisen aikana kohdatuista tarinoista, Vantaan lähiöiden nuorisosta, elinvoimasta ja turvallisuuteen liittyvistä haasteista. Mutta ei. Siihen joudutaan palaamaan seuraavassa blogissa, koska hallitus ja Sanna Marin ovat heittäneet tuulettimeen ison kasan sitä itseään.
YLE uutisoi tänään 26.4.2021, että STT:n mukaan Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on kertonut pääministeri Marinin ehdottavan tilanteessa, jossa monet yritykset ja työpaikat ovat henkitoreissaan, yli 300 M€ veronkorotuksia ja korotuksia työnantajien sivukuluihin.
KYLLÄ. Luit oikein. Tulee mieleen Kummelin Pääministeri -sketsi.
Juuri tästä syystä on ÄÄRIMMÄISEN tärkeää, että päätöksentekoon sekä kunta- että valtiotasolla saadaan mukaan enemmän ihmisiä, jotka ymmärtävät talouden toimintaa ja päätöstensä seurauksia. Toki Marinkin saattaa ymmärtää talouden toimintaa, mutta jos asia olisi näin, niin siinä tapauksessa väittäisin hänen olevan yksityisen omistamisen lopettamisen asialla. Kommunisti. Pesunkestävä. Se hän on. Se. Tässä. On. Käynyt. Ilmi.
Vai eikö ketään muuta ihmetytä se, että samaan aikaan kun pääministeri osoittaa sympatiaa Veitsiluodon ja Kaipolan alas ajettavien paperitehtaiden työntekijöille, hän ei missään vaiheessa ota kantaa suomalaisen työn kysyntään ja suomalaisten tuotteiden kansainväliseen kilpailukykyyn?
Toisaalta on samantekevää, onko kyse ymmärryksen puutteesta vai laskelmoidusta vahingonteosta. Tärkeää on ymmärtää se, että SDP ja pääministeri Marin eivät toimi Suomen edun mukaisesti, vaan edustamiensa tahojen, ammattiliittojen ja julkisen sektorin työntekijöiden LYHYEN aikavälin edun mukaisesti. Kenenkään etua ei liene pitkällä aikavälillä palvele se, että yhä useampi yritys siirtää toimintonsa pois Suomesta, tai menee konkurssiin, kun työn hinta ja muut tuotantokustannukset vain jatkavat nousuaan?
Olen toistuvasti peräänkuuluttanut julkiselta sektorilta investointeja, jotka elvyttäisivät yksityistä sektoria – eli sitä osaa kansantaloudestamme, joka tuottaa meille lisää arvoa. Marinin lääke taas on nostaa veroja julkisen sektorin kulujen kattamiseksi. Analogia on vähän samaa luokkaa, kuin että toinen ehdottaisi hukkuvalle soutajalle pelastusrenkaan heittämistä – ja toinen löisi airolla päähän. Täysin käsittämätön ja sietämätön tilanne.
Toivon sydämeni pohjasta, että Keskusta näkee ohi hallitusasemansa säilyttämisen motiivin ja kaataa hallituksen. NÄIN EI VOI JATKUA.
Suomen on jatkossakin oltava maa, jossa kannattaa yrittää ja tehdä töitä.
