Miksi rajat vuotavat?

Kirjoitin 13.3. Facebookissa muutamalla sanalla hallituksen johtajuuskriisistä. Kirjoitus poiki paljon huomiota puolesta ja vastaan. Avaan tässä blogitekstissä ajatustani vähän tarkemmin.

Alkuperäinen teksti kuului näin:

Johtamisen kriisi.

Johtamista pääaineenani yliopistossa opiskelleena ja suuren osan eri rooleissa työssäni tehneenä olen tullut nöyräksi. Johtaminen on vaikeaa. Erittäin vaikeaa. Olen nähnyt paljon hyviä johtajia, myös paljon todella huonoja. Itse olen ollut vaihtelevasti molempia.
Mielestäni tärkeimpiä asioita johtajuuteen liittyen ovat ne, että otetaan vastuuta, näytetään esimerkkiä, kuunnellaan sidosrymiä, kommunikoidaan selkeästi, ajatellaan strategisesti ja tehdään päätöksiä. Huonokin päätös on parempi kuin jahkailu.
Vaaleilla valitsematon pääministerimme epäonnistuu suurimmassa osassa näistä aivan järkyttävästi; vastuu siirtyy, asiantuntijoita ja sidosryhmiä (esim. Presidenttiä) ei kuunnella, kysymyksiin ei vastata, ennakoinnin sijaan reagoidaan ja päätöksissä vetkutellaan.
Pelottaa ajatellakin, minkälaisia suunnitelmia hallituksella on koronakriisin jälkeiselle talouden elvyttämiselle. Veikkaan että veronkorotukset ovat ainut poliittinen päätös, mihin hallitusviisikon rouvat kykenevät.

Hallituksen johtajuusrkiisillä viittaan erityisesti koronatoimien tehokkaan ja oikea-aikaisen tekemisen epäonnistumiseen, sekä ennakoinnin puuttumiseen. Hallitus kertoi vuosi sitten, että korona ei tule Suomeen. Kun se sitten kuitenkin tuli, niin kerrottiin, että maskeja ei tarvita – koska niitä ei ollut. Kun niitä viimein yrityksen, erehdyksen ja Jylhä/Sarmaste sekoilujen jälkeen saatiin haalittua, niiden käyttöön tehtiin vahva suositus. Myös liikkumisen rajoittamisesta on annettu suosituksia. Koronatestiin menosta oireiden ilmaantuessa on annetu suositus. Ulkomailta maahan tullessa omaehtoisesta karanteenista on annettu suositus. Jämäkät päätökset puuttuvat. Miksi?

Vantaalla yli 50% uusista tartunnoista todetaan maahanmuuttajilla, vaikka heitä on vain 1/5 väestöstä. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (SDP) tarjoaa syyksi rakenteellisia ongelmia ja sosiaaliturvan puutetta, sekä pelkoa ansionmenetyksistä. En usko. Pelaan rugbya Helsinki Rugby Clubissa, jonka todella kansainväliseen kokoonpanoon kuuluu pelaajia lähes kaikilta mantereilta, yli 16 maasta. Kysyin eilen pelikavereilta whatsapissa mistä he uskovat näiden lukujen johtuvan. Kaikki vastanneet olivat yhtä mieltä siitä, että se johtuu pääosin kulttuurieroista. Suomalaisista valtaosa miehistä ja kohtalainen määrä naisista on käynyt armeijan, joten meidät on ikään kuin ohjelmoitu kunnioittamaan auktoriteetteja ja ottamaan vastaan käskyjä. Maahanmuutajilla näin on todella paljon harvemmin. Ranskalainen joukkuekaverini kertoi, että hänen vanhempansa eivät uskoneet korviaan, kun hän kertoi että suomalaiset pysyvät vapaaehtoisesti kotona, vaikkei meillä ole edes ulkonaliikkumiskieltoa. Heille suositus ei ole käsky. Se on vain suositus. Ei sitä tarvitse noudattaa. Tarvitaan siis jämäkämpiä otteita. Miksei kulttuurieroja huomioida johtamisessa? Nyt julkisissa liikennevälineissä on maskipakko. Edelleenkään ohjeistuksen vastaisesta toiminnasta ei kuitenkaan rangaista mitenkään, joten kyseessä ei ole enempää eikä vähempää, kuin suositus.

Kaikkein eniten tässä hallituksen vastuun kiertelyssä ja päättämättömyydessä ihmetyttää rajojen vuotaminen. Ravintolat on kyllä saatu kiinni, keikat peruttua ja ihmiset karttamaan erikoiskauppoja, mutta tauti saa edelleen hiippailla vapaasti maahan. Oman maan sisällä toimivia yrityksiä kuristetaan, mutta maahantulijoilta jämäkät rajat puuttuvat. Miksi? Koska hallitus ei ole tehnyt eduskunnalle lakiesitystä pakkotestauksesta, tai tuoreen puhtaan testituloksen esittämisvelvollisuudesta rajaa ylitettäessä. Kaikissa muissa pohjoismaissa asia on jo saatu kuntoon. Hallituksen piiloutuminen eduskunnan ja viranomaisten taakse on täysin kestämätöntä ja edesvastuutonta.

Paras esimerkki täysin päinvastaisesta asian hoitamisesta on Uusi-Seelanti. Siellä jokainen maahantulija joutuu testiin ja 2vko valvottuun hotellikaranteeniin. He ovat käytännössä voittaneet taudin.

Voisimmeko mekin viimein ryhdistäytyä?

1/2 jatkan aiheesta myöhemmin työllisyyden ja talouden elvyttämisen näkökulmasta….